Pelko

Mun pitää selvittää mun pää,
ennen kuin voin luvata mitään.

Ennen kuin voin antaa sun koskea,
mun pitää vetää happea.

Oon vain kasa elimiä sotkussa,
mä haluan selvittää ne.

Oon vain ihmisriekale,
mä haluan olla kokonainen.

Ja vaikka tarviin sun apua,
en voi antaa sun koskea.

Aika

Yksi sekunti,
se pieni hetkemme,
jonka jo unohdin.

Yksi minuutti,
se kertomasi kuiva vitsi jolle nauroin,
kun olin vain viisi vuotias.

Yksi tunti,
se yhteinen shakkipelimme,
jonka annoit mun voittaa.

Yksi viikko,
se perjantai-iltapäivä,
jolloin mut tuotiin sun luo.

Yksi kuukausi,
se yksi päivä,
kun nähtiin.

Yksi vuosi,
se juhlapyhä,
jolloin tekstasin kavereille.

17 vuotta,
se hetki kun katsoin sua,
etkä sä enää tuntenut mua.

Silmänräpäys,
ja mä tiedän,
että sä voit olla jo poissa.

Sade

Tähän runoon tuli inspiraatio täältä

Maa on märkää ja ilma kosteaa,
mä juoksen paljain jaloin.

Sadepisarat kastelevat mun hiukset,
mä haluan vain paeta teiltä.

Mä löydän mun taivaani,
enkä mä välitä särkevistä jaloista.

Riisun mun päältä mustetahrat,
riisun kemikaalit, lapsityövoiman ja maailman.

Märät hiukset liimautuu mun niskaan,
märät ruohot liimautuu mun ihoon.

Mä olen hetken mä,
sade huuhtoo musta kaiken ylimääräisen.