Me ollaan hajotettu toisemme,
ei enenpää vahinkoa tehtävissä.
Raavittu verille ihomme,
potkittu lihakset mustelmille.
Revitty toistemme rinta auki,
koska haluttiin tietää onko toisella sydäntäkään.
Riistettiin keuhkot väkisin halki,
nyt kummankin kurkkua kuristaa.
Henki ei kulje.
Napattiin sydän rinnasta,
heitettiin maahan ja tallattiin.
Talloin vielä varmuudeksi luut sun varpaista,
jottet sä pysyisi pystyssä.
Nyt tän kaiken jälkeen,
pyydät anteeks, sovittais jooko?
Käännän pois mun katseen,
pysyn vahvana mutten oo ookoo.
Vuodet on vierineet,
oon halunnut vaan unohtaa.
Pintahaavat parantuneet,
sydän lyömistään jatkaa.
Ei enää katsota silmiin,
ollaan kuin ei tunnettaiskaan.
Et enää palaa mun uniin,
mut en sano etten sitä haluiskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti